HATTARA - Cosvision

YO !!

We've been struggling lately with this one issue. After we wrote the serigraphy-posts in finnish, it made us think more about the language we are using. English is great, because we can learn more when writing, but can we express ourselves as we should while writing in something that isn't our mother language? We are wondering that maybe it would be better to write in finnish. Tell us your opinion on the subject and help us decide!! ;;-;;

To the subject itself.

Cosvision was held last weekend at Turku, and of course we attended. We told you before about our Hôzuki no Reitetsu -cosplay plans, and we wore the costumes there for the first time.

The week before Cosvision was to say at least, hectic. So much to do, so little time. We started our projects already in Easter, but Dalin's outfit was completed by Saturday night. We sewed the outfit together by hand while watching Eurovision Song Contest and cheering for Austria. Because we managed to get the costumes ready so late, our group cosplay was held in Sunday.

Let's start from Thursday because it's the same thing as Friday. We were so much in trouble by then, there were too many things to do for a healthy person who want's their beauty sleeps. Because of that, the Thursday-Friday night was sleepless for both of us. We kept ourselves awake with the sound of sewing machines and idiotic anime songs. Sorry neighbors...

In the morning, we were sailing through tired moods of depression and hysterics. We were still so behind our schedule, and it seemed then that the costumes wouldn't be done in time.

The bus from Lahti to Turku left after three in the afternoon. We were dead tired while walking with our heave luggage for three kilometers to the station. After spending 30 hours awake, we just wanted to fall to the ground in x-shape and turn off the lights.

We slept through half of our bus journey to Turku. We actually met our hotel roommate, the lovely Elina, in the same bus. We had never met her or our other roommate Ilona before, and we were so worried how sharing the same space with them would go. Luckily for us, we got friendly really quick as they were such an awesome people! Thanks guys!!

On the Saturday morning we woke up with fresh eyes, while listening Dalin's alarm clock tune, Erasure's Always. We were almost ready to go to the convention, when the fire alarm started ringing in our hotel. We hurried outside, Ennah and Elina half ready in their cosplays. We stood there with this group of guys that were having the hangover of their life and waited a bit scared for what was going on. Finally one of the firefighters informed that there was a little spark in the basement, and that it was safe to go back inside. We packed our stuff properly and headed towards Logomo.

Logomo as a convention place was really nice and spacey. The whole area was full of wonderful photoshoot places and we bet every one founded a fitting place to go with their cosplays. Ennah was having a time of her life with cosplaying as Koban, even thought she didn't see anything really.

We went to see the cosplay shows and especially the guest of honor competition was awesome to see! All of the costumes and performances were great and lit a new fire of inspiration and motivation to our tired souls. Congratulations to all winners and participants!!

In the afternoon we went to photoshoot with our two new friends which we met. Our sweet and wonderful Hôzuki cosplayer, Ane-ue, was really fun and we had a great time while shooting and filming.

...some annoying journalist is disturbing Hôzuki's precious work time
Photo - Marika Taam 

On Sunday Dalin got her Okô cosplay finally ready. We went to see the lecture "Mikä mulle oikein tuli?" (What in the world came over me?) and Dalin got really good material for her university thesis. While listening audiences comments and sharing also some of our own experiences, it was kinda strange to notice how many cosplayers have to struggle with telling their hobby to their parents. Both of our parents have always been really supportive and have accepted all of our weirdest and most bizarre things we had to do to get the costume ready, as long as it is legal. It would be wonderful if there were more these 'deeper' lectures like this held by some outsider professional.

We also meet some familiar faces from last years WCS preliminaries. While remembering all of those painful memories from that experience we started to stress a little bit about this years Tracon, because there's sooo much work to do!! But before that, there's Desucon and Animecon where we are gonna be next. To Desucon we were planning on making new cosplays, but for Animecon we are probably recycling some old ones. Just because Tracon is coming closer really fast and we need to focus on that project!!!

So, overall these two Cosplay Spartans want to say huge thank you for all of you amazing and sweet people whom with we spent time last weekend !!! We had suuuppeeerrr~ (install Franky voice) fun and in the middle of all this stress it was really wonderful to get to meet your own kind of people.

Koban ja Okô
Kuva - Elina Nokelainen

Kuva - Elina Nokelainen

Kuva - Elina Nokelainen

Silkkipaino 2/3

Tässä osassa silkkipaino-tutoa käsitellään seulan valmistuksen työvaiheita. Tärkeää olisi lukea ohjeet muutamaan otteeseen tarkkaan ennen kuin rupeaa itse kokeilemaan, sillä joissakin kohtaa työvaiheita on syytä olla ripeä. Olkaa tarkkaavaisia, ja jos jotakin kohtaa olen selittänyt mielestänne huonosti tai tarvitsette lisätietoa, niin alle kommenttia vaan!

Valotusemulsion levityksessä käytetyt kuvat ovat Dalinin piirtämiä, sillä pimeässä tilassa on hankala ottaa kuvia. Nauttikaa niistä!

1. Kuvion teko

Ensimmäiseksi voitaisiin perehtyä kuvion tuottamiseen eri tavoilla. Olen itse tehnyt sekä kartongista leikkaamalla, mustetulosteen kuin pigmenttitussin kanssa kuvia ja kaikissa on tietyt hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä tässä vaiheessa olisi saada kuvio tehtyä siten, että painettavaksi haluttava kuvio olisi valon alle nostaessa valoaläpäisemätön.

Kartonki on siitä hyvä, että se peittää mainiosti ne kohdat seulalla, jotka halutaan jättää auki. Kartongista leikkaamalla on kuitenkin vaikea saada yksityiskohtaisia kuvia. Yksinkertaisten kuvioiden tekemisessä kartongin käyttäminen vie selvästi vähemmän aikaa kuin piirtäminen. Kartongin kappaleet voi myöhemmin liimata vaikka kalvon päälle.

Mustetuloste on siinä mielessä hyvä, että koneella saa piirrettyä kuvan helposti täysin symmetrisesti. Tällöin kannattaa vahvistaa mustetta tussaamalla vielä siihen päälle että kuva on varmasti peittävä. Joskus kuitenkin mustetulosteella valottaessa käy niin, ettei kuva meinaa kunnolla aueta valotuksen jälkeen. Näin käy usein todella pienten yksityiskohtien kanssa. Tätä voi kuitenkin myöhemmin avittaa valotuksen jälkeen mäntysuovan kanssa hempeästi hankaamalla.

Omasta mielestäni paras keino yksityiskohtaisten kuvien tekoon on tehdä se käsin läpinäkyvälle kalvolle. Itse teen yleensä ensimmäisen kunnon luonnoksen paperille, jonka päälle teippaan kalvon. Sitten tussaan pigmenttitussilla auki jäävän kuvan kummallekin puolelle kalvoa. Kuvan valon läpäisemättömyyden voi tarkistaa nostamalla kalvon ikkunaa vasten (päivällä...). Näin on helppo nähdä, jääkö kuvaan haaleampia aukkoja. Jos sattuu valopöydän omaamaan, niin ehdottomasti kannattaa sitä vasten kuva tussata.

2. Seulan pesu

Kun kuvio on valmis painettavaksi, on aika valmistella seula. Ensimmäiseksi seula on puhdistettava. Tähän soveltuu hyvin mäntysuopa (ja miksei fairykin). Pääasia on, että aine, jolla puhdistat, on rasvaa poistava. Emo-tuotanto myy myös erikseen rasvanpoistoon tarkoitettua ainetta, mutta mäntysuopa ajaa saman asian ja on muistaakseni halvempaakin. Mäntysuopaa levitetään molemmille puolille seulaa esim. puhdistussienellä. Tärkeää olisi, että ei käytetä mitään karheaa seulakangasta vasten. Tällä estät kankaan kuitujen hajoamisen, jolloin seula kestää pidempään. Tiskiharja on siis suuri ei! Nyt kun on mohlät levitetty ja seula vaahtoutunut, huuhdellaan seula puhtaaksi ja laitetaan kuivumaan. Seulakankaaseen ei saa käsin enää koskea, ettei rasva ja lika leviä puhdistettuun seulaan.

On tärkeää odottaa, että seula on täysin kuiva. Seuraava vaihe muutenkin tarvitsee valmistelua ja sitä ennen on hyvä keksiä seulalle ns. "pimiö". Vessa käy mainiosti tähän hommaan. Tärkeää olisi, että seuraavan vaiheen jälkeen seula saa kuivua rauhassa muutaman tunnin ilman valolle altistumista.

3. Valotusemulsion levitys

Kun seula on kuivunut, tarvitset seuraavia välineitä; valotusemulsio, seula, lusikka ja kalvostuskouru (tai raakkeli). Valotusemulsion levitys on tehtävä pimeässä, sillä valottamaton emulsio ei saa olla valon kanssa tekemisissä. Suosittelen myös lämpimästi joko levittämään suojapaperia lattioille tai tekemään tämän vessassa, sillä pimeässä siisteinkin tyyppi sotkee. Tätä hommaa tehdessä kannattaa myös laittaa huonot vaatteet päälle, sillä kuivunut emulsio ei oikein meinaa vaatteista irrota edes pesussa.

Hienot grafiikat on hienoja!!! ;DD

Ihan täysin pimeässä ei tarvitse töitä tehdä, itse esimerkiksi tykkään laittaa suihkutilan kauimmaiseen seinään taskulampun päälle siten, että valon päällä on ohut kangas. Hieman valoa pääsee läpi, mutta ei niin paljoa että tarvitsisi pelätä emulsion valottumista. Myös esimerkiksi oven jättäminen pienelle raolle on ok juuri sen verran, että itse hämärässä hieman näkee missä on mikäkin purnukka.

Nyt olisi hyvä, jos saisit jonkun toisen ihmisen pitämään seulaa kun itse levität emulsiota, asiat helpottuvat näin kovasti. Ensin valotusemulsiota laitetaan tuhdisti kalvostuskouruun. Ylimääräiset voi aina laittaa takaisin emulsiopurkkiin odottamaan seuraavaa kertaa.

Seulaa pidetään levitysvaiheessa siten, että se on ylhäältä hieman itseesi/levittäjään päin kallellaan. Kouru asetetaan alhaalle, valotusemulsion annetaan valua kourun keskeltä seulan pintaan. Tämän jälkeen kourua vedetään seulaa pitkin suoralla vedolla ylös asti. Kun sinulla on joku auttamassa tässä vaiheessa, voit käyttää kumpaakin kättä jolloin lopputuksesta tulee tasaisempi. Emulsiota ei saisi tulla paksua pintaa, sillä sen valotus on hankalaa. Tämä estetään sillä, että painetaan kourua todella napakasti seulaa vasten kun emulsiota levitetään. Mikäli huomaat, että seulaan jäi reikä, voit toistaa toimenpiteen. Tärkeää olisi, että seula saataisiin tehtyä yhdellä, tai muutamalla vedolla ilman pysähdyksiä keskellä, sillä tästä saattaa tulla ei-haluttuja epätasaisuuksia.

Kalvostuskourulla tehtäessä on emulsiota levitettävä kummallekin puolelle kangasta. Jos levität emulsiota raakelilla, voi olla, että yksi puoli riittää mainiosti. Raakelilla levittäessä seulan pintaan tulee väkisinkin hieman paksumpi kerros. Emulsiota on tärkeää levittää ainakin ns. "nurjalle" puolelle, eli sille puolelle, mikä tulee kangasta vasten.

Suosittelen ensimmäisellä kerralla raakelillakin tehdessä laittamaan emulsiota kuitenkin kummallekin puolelle seulaa. Sitten oman harkinnan jälkeen voi sisemmän puolen jättää pois.

Mikäli huomaat seulan kuivuttua, että siinä on reikä, siihen voi vielä laittaa uuden ohuen kerroksen ja antaa kuivua. Jos kuviosi on pieni ja mahtuu hyvin seulalle reiästä huolimatta,  voi pienen reiän teipata kiinni esim. maalarinteipillä tai levittämällä emulsiota pensselillä reiän päälle. Suosittelen reiän peittämistä emulsiolla siinä vaiheessa, jos kuviota tulee pukuusi useamman kerran. Teippi voi nimittäin ruveta irtoilemaan muutaman painokerran jälkeen.

Emulsion levityksen jälkeen seula kuivataan aina vaakatasossa kangaspuoli ylöspäin, ettei seulanpintaan synny valumajälkiä. Muista pitää valot kiinni kuivumisenkin ajan!

....yksinäinen seula.

Mikäli siirrät seulan "pimiöön" kuivumaan, kannattaa pistää reitin varrelta valot pois. Seula ei sekunnissa valotu, mutta kiirettä on pidettävä! Seulan täytyy antaa kuivua kunnolla, valottaa et voi märälle seulalle. Lopuksi kouruun jääneet emulsiot voi siirtää takaisin purkkiin.

4. Valotus

Seuraavassa vaiheessa seula altistetaan UV-säteilylle siten, että kuvio on asetettu seulan päälle. Kun valotuksen jälkeen peset seulan, kuvion alla ollut emulsio lähtee irti.

Tässä vaiheessa tarvitset seulan (joka vielä on pimiössäsi), kuvion ja valotusmenetelmän. Kuvio asetetaan seulan nurjalle puolelle, eli sille, joka tulee kangasta vasten. Kuvio asetetaan siten, että se on seulan nurjalla puolella väärä puoli ylöspäin. Kun valmiiseen seulaan levitetään kangasmaalia sisemmälle puolelle, on kuvio tällöin oikein päin. Kuvion voi laittaa kiinni esimerkiksi läpinäkyvällä teipillä, mutta jos sattuu omistamaan kirkkaan lasilevyn, joka on vähintään seulan kokoinen voi sen laittaa kuvion päälle pitämään kuvion tasaisena. Pääasia on, että kuvio pysyy valotuksen ajan paikallaan.

Mikäli haluamastasi printistä tulee jatkuva, on ensiarvoisen tärkeää, että asettelet kuvion seulalle symmetrisesti reunoihin nähden. Näin sinun on helpompi laskea kuvion etäisyyksiä sitten kankaalle printattaessa.

Nyt kun kuvio on paikallaan on aika valottaa seula. Tässä on kolme eri käytäntöä, joista yritän kaikista selittää mahdollisimman paljon tietämykseni mukaan. Vasta valotuksessa seula saa altistua valolle!

Valotuslampulla valottaminen

Valotuslampulla olen itse valottanut serigrafia-töitä eniten. Mikäli tällaista printtausta alkaa harrastamaan enemmänkin, suosittelen tämän hankkimista. Seula asetetaan telineen keskelle noin 20cm päähän valosta. Tämän jälkeen räppästään valokatkaisijasta lamppu päälle ja otetaan aikaa. Valotusaika lampulla on 8 minuuttia.

Valotuslaitteella valottaminen

Valotuslaitteesta minulla ei ole kuvaa, mutta se on suuri, muutaman metrin leveä laite, jonka sisään seula laitetaan. Tällaista laitetta käyttäessä tutkikaa ohjeita, sillä en itse niitä ulkoa muista. Valotuslaitteen valotusaika on lyhyempi kuin lampulla tehtäessä, noin 4 minuuttia.

Auringonvalolla  valottaminen

Auringolla valottaminen on alussa usein hieman arpapeliä, kun valotusaika riippuu täysin sääolosuhteista. Täysin porottavan auringon alla seula voi valottua kymmenessä minuutissa, kun taas auringon laskiessa puolivarjossa valotuksessa saattaa mennä yli tuntikin. Auringonvalolla valottamisessa olisi tärkeää omistaa painepesuri, jos seula sattuu ylivalottumaan.

Olemme itse valottaneet auringolla seulan kolmesti. Ensimmäisen valotimme ilta-auringossa siten, että aurinko ei paistanut suoraan seulaan. Seula oli ulkona kesällä puolentoista tunnin ajan, ja kuvio lähti pesussa vaivattomasti auki.

Toisen kerran kohdalla ylivalotimme seulan, kun pidimme sitä liian kauan suorassa auringonvalossa. Tällöin valotusaika oli 30 min. Kuvio lähti auki pienen vaivannäön jälkeen, mutta printtauksen jälkeen täysin puhtaaksi seula lähti vain painepesurin avulla.

Viimeisemmällä kerralla puolitimme valotusajan, ja pidimme seulaa auringonvalossa alle 15 minuuttia. Tällä kertaa seula myös lähti näppärästi auki.

5. Kuvion aukipeseminen

Nyt kun kuvio on valottunut, täytyy seula saada veden alle nopeasti. Kalvot otetaan irti ja sen jälkeen vedellä suihkutetaan seulaa kummaltakin puolelta. Kuva alkaa lohkeilemaan niiltä kohdin, missä kuvio on ollut. Suihkuttaa saa ihan täydellä voimalla, mutta painepesuri on tähän hommaan liian voimakas. Itse olen saanut kaikki seulat  auki viimeistään pidesuihkun avulla. Avittaa voi myös pesusienen kanssa. Tässä kohtaa kannattaa olla kärsivällinen, sillä seulan aukeamisessa voi vierähtää tovi. Itse olen erästä vähän ylivalottunutta seulaa pessyt tunnin auki. Normaalistivalottunut seula pitäisi aueta noin kymmenessä minuutissa.

Valottamatta jääneet kohdat tulevat ensin esiin haaleampina

Joskus etenkin pieniä yksityiskohtia on vaikea saada auki, tällöin kannattaa ottaa pesusieneen hitunen mäntysuopaa ja hinkata sitä yksityiskohtiin. Jos tämäkään ei tepsi, voi valotusemulsion poistoainetta pistää ihan pienen tipan pesusienelle ja hyvin varovasti hieroa kiinni jäänneisiin kohtiin. Tässä kohtaa pitää olla hyvin kärsivällinen, sillä äkkiä hankaa liian kovaa ja vahingossa seulasta lähtee emulsiota enemmän kuin piti. 

Auringonvalolla valottamisessa näkee kuvion aukipesemisvaiheessa sen, jos seula ollut liian vähän tai liian kauan valossa. Mikäli seula on alivalottunut, emulsio lähtee myös muualta kuin kuviosta ympäri seulaa. Ylivalottunutta seulaa on vaikea saada auki myös kuvio-kohdista. Kannattaa aina pitää muistiinpanoja ylhäällä siitä, millainen sää oli kun valotit ja kuinka kauan altistit sitä säteilylle ulkona. Näin muutaman kerran jälkeen sinulle tulee parempi käsitys sääolosuhteista. 

Nyt kun emulsio on lähtenyt kuvion mukaisesti, annetaan seulan kuivua ennen printtaamisen aloittamista. Selitän seuraavassa, eli viimeisessä osassa, miten seulalla printataan ja mitä olisi tässä tekniikassa hyvä tietää erilaisista kangasmaaleista. Lisäksi käsittelen myös seulan puhtaaksi pesemistä emulsiosta.

-E(&D)

Silkkipaino osa 1/3

No niin, ensimmäinen postaus sitten tällä kotoisalla suomenkielellä. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että tämän kerran aiheen termit on niin suurta kysymysmerkkiä englanniksi, että hyvä kun ymmärsin itsekään mitä kirjoitin kun tätä siten yritin sepittää.

Eli se kauan odotettu(?) serigrafia (valotustekniikalla) postaus olisi nyt luvassa. Lupaan selittää pitkään ja hartaasti, tämän aiheen kartoittamiseen kun ei menekään ihan pientä hetkeä. Aihe onkin jaettu kolmeen eri postaukseen, ensimmäisenä kerron mitä tekniikalla oikein tarkoitetaan ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon välineitä ostaessa.

Mikäli kysyttävää jäi tai joku kohta muuten vaan oli epäselvästi, niin ehdottomasti kommenttia alhaalle, vastaan mikäli osaan. Joillekin on varmasti joitakin kohtia saatettu opettaa eritavalla, mutta itse olen todennut nämä hyviksi ja toimiviksi. Kannattaa ottaa huomioon kuitenkin eri merkkien ja laitteiden toimintaerot, joita tässä jonkun verran pyrin avartamaan myös. Pakkauoshjeita on syytä tämän tuton lisäksi tutkia huolella.

Mitä tämä ihmeen serigrafia sitten on ja mihin sitä käytetään? Serigrafia, muita nimiä mm. silkkipaino ja seripaino, on painomenetelmä, jolla kehykseen pingoitetun seulakankaan läpi väri painetaan painopinnalle. Tekniikkaa voi käyttää muun muassa kankaalle, kuten tässä esimerkissä nyt teemme. Taidegraafikot käyttävät tätä tekniikkaa lisäksi esimerkiksi paperiin, puuhun, metalliin, jne jne, melkein kaikkeen vaan mihin maali voi tarttua.

Moni varmaan pohtii miksi ihmeessä tätä nyt rupeaisi tekemään kun tavallisella sapluunatupsuttelullakin selviää. Seripaino on siitä erinomainen, että painojälki (muutaman ensimmäisen harjoittelukerran jälkeen) on tasaista ja harvemmin leviää, kuten sapluunatekniikka tuppaa tekemään. Kun sinulla on seula valmiina, printtaukseen ei mene kauaa. Lisäksi tekniikkaa on törkeän kiva käyttää ja saa huomattavasti yksityiskohtaisempia kuvia (esimerkiksi rasterikuvat onnistuu)!

Tarvikkeet ja mitä niillä tehdään

1. Seula

2. Raakeli 

3. Valotusemulsio

4. Kalvostuskouru

5. UV-lamppu

6. Kuvio
7. Valotusemulsion poistoaine

Seula

Eri kokoisia seuloja viime WCS-projektista.

Seula on kehykseen pingoitettu painokehä, jonka läpi maali painetaan. Sitä ostettaessa on muutama juttu hyvä muistaa. Koko kannattaa valita painettavan kuvion mukaan siten, että kun kuvio on asetettu seulalle, ympäriinsä sitä jää vielä kauttaaltaan ainakin sentin vara. Tämä helpottaa etenkin silloin kun raakelin vetosuuntaa vaihtaa ja maalin saa hyvin kerättyä seulan reunoilta.

Seulan tiheys valitaan kuvion yksityiskohtaisuuden ja maalin mukaan. Itse olemme todenneet perushyväksi tiheydeksi 42s/cm kankaaseen painettaessa. Sillä saa hyvin yksityiskohtaisia kuvia, mutta se kuitenkin läpäisee helmiäis- ja peittovärit, eli sellaiset metallinhohtoiset ja tummalle kankaalle sopivat värit.

 Halvimmalla tietenkin pääsee, jos seulan tekee itse. Se on helppo valmistaa ostamalla esimerkiksi taulupohjan, irroittamalla kankaan siitä ja käyttämällä sen kehikkoa. Eurokankaasta pitäisi saada silkkipainoon soveltuvaa valoverho-polyesterikangasta, joka pingotetaan sitten kehikkoon niittipyssyllä. Kannattaa muistaa pingoituksessa se, että ilman oikeita pingotukseen soveltuvia työvälineitä on vaikea saada seulakangasta niin tiukaksi, että painojälki pysyy hyvänä. Valoverhokangas on hitusen luirumpaa kuin ostetun seulan kangas ja tekeekin näin pingotuksesta hieman vaikeampaa. Kun kangas on kiinnitetty kehikkoon, muista suojata seulakangas ilmastointiteipillä parin sentin levyisenä ympäri kehikon siten, että se taittuu kehikkoon saakka. Tämä estää maalin valumisen niittien välistä painettaessa. Ostetussa seulassa kehikon ympäri menee sininen silikonireuna, joka ajaa saman asian. Ajan myötä silikoni saattaa kuitenkin lähteä halkeilemaan ja sillon kannattaa ostettuunkin seulaan laittaa teipit reunoille.

Raakeli

Meidän kaunis, likainen ja paljon käytetty raakeli.

Raakeli on lasta, jolla vedetään maali seulan läpi kankaalle. Raakeli on tehty puusta tai metallista, ja sen teräpää on joko kumista tai silikonista valmistettu. Halvempi, joskaan ei yhtä hyvä, vaihtoehto on käyttää tavallista ikkunalastaa. Isoja kuvia tehdessä ikkunalasta on huono, sillä siinä ei saa painettaessa jaettua voimaa reunoille asti, joka johtaa siihen, että kuvion reunat voivat tulla epätasaisina. Eli suosittelen investoimaan ihan oikeaan raakeliin mikäli painettava kuvio on kauheasti kämmentä isompi. Sen koko tietenkin määriytyy seulan ja painettavan kuvion mukaan. Raakelin pitää olla niin pieni, että se mahtuu seulassa hyvin kulkemaan, mutta niin iso, että saat seulaan valotetun kuvion painettua kerralla.

Valotusemulsio

Ei viitsitty ottaa itse pulloa paketista pois sen valoherkkyysominaisuuksien vuoksi.

Valotusemulsio onkin tässä tekniikassa tärkeä juttu, ilman sitä ei tätä voi tehdä. Koostumukseltaan emulsio on hyvinkin erikeepperimäistä, ja vaikka emulsion värillä ei ole mitään väliä, sitä löytyy markkinoilta ainakin punaisena, sinisenä ja vihreänä. Valotusemulsio levitetään seulalle, ja kuivuttuaan sen päälle asetetaan valoaläpäisemätön kuvio. Sen jälkeen seula altistetaan uv-säteilylle, jolloin emulsio valottuu.

Kalvostuskouru

Kalvostuskourua tarvitset valotusemulsion levittämisessä seulalle. Olemme Dalinin kanssa käyttäneet pihiydessämme raakelia emulsion levityksessä, ja todenneet, että homma on aivan älyttömän sotkuista ilman kourua. Mutta toki ilman kouruakin onnistuu, emulsiota vaan saattaa hieman sottaisimmilla otuksilla ( kuten meillä) mennä hukkaan.

Valotuslamppu tai -laite

120 euron valotuslamppu... persaukiset cossaajat.

UV-lamppu kannattaa hankkia siinä vaiheessa, jos oikeasti meinaa tehdä tätä hommaa paljonkin. Lamput nimittäin maksavat sievoisia summia. Myös auringossa valotus onnistuu näppärästi, jos vaan hieman jaksaa kikkailla ja testailla. Lisäksi aurinkovaloituksessa ehdottoman tärkeää olisi omistaa painepesuri mikäli emulsio päättää jymähtää totaalisesti seulaan kiinni. Kerron näistä lisää toisessa postauksessa kun käyn työvaiheita läpi.

Kuvio

Kalvotekniikalla tehtyjä kuvioita.

Kuviolla tarkoitetaan sitä kuvaa, jonka haluat seulalla tehdä. Tärkeintä on muistaa, että ne kohdat, jotka printissäsi haluat painattaa on oltava valoa läpäisemättömiä kuviossasi. Kuvion voi tehdä esim mustasta kartongista leikkaamalla, se voi olla tavalliselle riisipaperille tulostettu mustesuihkutuloste, tai sen voi itse piirtää läpinäkyvälle kalvopaperille esimerkiksi pigmenttitusseilla.

Valotusemulsion poistoaine

Lopuksi printtauksen jälkeen tarvitset valotusemulsion poistoainetta saadaksesi seulan puhtaaksi. Kahta erilaista valotusemulsion poistoainetta löytyy sekä Emo-tuotannolta että Seriväriltä. Itse olemme todenneet Serivärin vihreän hyytelömäisen poistoaineen mukavammaksi, sillä siinä näkee missä ainetta on. Emo-tuotannon poistoaine on nestemäistä ja läpinäkyvää. Kummatkin näistä toimivat kuitenkin yhtä hyvin.

Tässä nämä tärkeimmät tarvikkeet. Lisäksi tietenkin tarvitset perustarvikkeita kuten mäntysuopaa rasvanpoistoon, kangasmaalia printtaamiseen ja suihkua seulan puhdistusta varten. Kerron lisää näistä työvaiheissa, joita käsittellään seuraavaksi.

Hyödyllisiä sivustoja silkkipainovälineiden hankkimiseen;
Seriväri Oy
EMO-Tuotanto Oy
Hobby Point Oy

-E

PARSAKAALI

THIS IS SPARTA!!!

We are bursting with enthusiasm because of our  next summers great plans! So much to do, so little time, but with our dear motto in mind, as written above, we are going to make it! Sometimes making a cosplay is like going to a war with all these intense preparations and practicing new techniques to kill the enemy (to get your shit done)!

 Because we live in different cities, we use this awesome invention called Dropbox to exchange our war plans (cosplay ideas) back and forth. At this moment, there's almost 80 different costumes we have in mind to do.  Well, at least the characters won't run out. The difficulty is to choose one though...

Usually while choosing the characters, we try to look ones from the same series. It's no fun to cosplay alone (at least in our opinion)! Another thing we like to think is what challenge will this and that cosplay bring. Can we learn something new? Do we have time to do this and that as well as it should be done? The personality, the look of the character and our own body structure is always on our mind when choosing a new cosplay project.

We are interested to know more about your character selections; Are we the only ones with these huge folders of different characters to cosplay? How do you choose your next cosplay?

---

For upcoming Cosvision we are planning to make Hôzuki no Reitetsu cosplays. Dalin will make Okô and Ennah will make Koban.

Koban

Okô

We have already collected all the materials and the next phase is to start the project. Dalin will have to dye her main fabric from white to this kind of lilac gradient from light to darker color. The yellow-green lines are going to be made with patchwork technique. As for the snakes, she's not that sure yet how they will turn out. We bought puff paint for textiles fro HobbyPoint. That is going to be used for the snakes scales to get the more 3D effect to make them look more natural. As for the wig, it's already dumped in the fabric softener to get the shininess away.

Ennah has already started the pants for Koban. She started making the patterns and has already cut the fabric. Ennah is also going to use the silk screen printing technique for the octopus print. The tutorial for that will be posted later (only in finnish though >:). The biggest part is going to be the head and luckily Dalin has made one before, so she will help as well. The collar is going to be a separate part from the top. Also, if we can find one, we will make the disposable camera as well, so Ennah can take some pictures as Koban. Our Cosvision blogpost will be from Kobans point of view, as he is a reporter.

We'll be seeing you at Cosvision! Come say hello, till then...

Ps. You have no idea how many times we have yelled this while in cosplay crisis! ;D

D&E

FROSTI TIME

So, Desucon Frostbite 2014...

We saw some amazing and fabulous cosplays, it’s always really inspiring to visit these conventions and speak with people on how they made their costumes and props! Especially the cosplay competitions are always so amazing to see. Congratulations to all cosplayers who participated to NCC and HallCosplay!

Overall, the convention was so great, it wasn't overly crowed like usually and we found the new changes, like the age limit, great. The level of cosplay was a bit higher than usual, but that is to be expected for a cosplayers who have had more years to polish their skills.

We also told you that there was supposed to be three of us dressing up as these hybrid creatures. Only Dalin made it somehow. Ennah managed to get half of the materials for the goat/lamb costume and our friend S didn’t have time to finish her dragon costume on time. We are trying again for summer Desucon. We are still bit unsure which cosplays we are going to make for Desu. We were thinking about making something from Hozuki no Reitetsu or Moomins. Dalins little brother wants a Kuroko Tetsuya cosplay from Kuroko no Basket.

We met a cool Team Flare cosplayer at Frosti and discussed about the chances to have a Pokemon X and Y groupcosplay for Desucon. Everything is still open, but at least Ennah is pretty hyped about that. 

Many of you are probably interested in Dalins wolf costume;  She had to make some quick compromises regarding the corset, gloves and rest and the accessories. Corset was supposed to be completely different and made out of black leather with straps. Gloves were sewn on Friday evening with Ennahs and S’s help and tail was strapped and sewn on Saturday morning. There were also supposed to be more accessories on the wrists. She ran out of time, but it came out quite good.

Sadly the Saturday didn't go painfree, as Dalin was sick inside the wolf costume, sweating her brains out because of the fever. It seems that the overly used motto "Cosplay without pain is pretending" is almost always true.

The whole costume is in parts to make the dressing up more convenient. There’s head, gloves, shoes, shirt, corset and pants.  The head is fairly easy to take off and put on. There’s a strap holding it steady and tight at the back of the head. You can see out of the inner corners of the resin eyes and partially from the mouth when it’s open. The shirt is just a pullover and the pants stay up properly with suspenders and elastic band on the waist. The corset hides the seam of upper and lower part of the costume and brings more shape to the costumes silhouette. The tail is strapped around the waist with belt and some strings. It’s also partially sewn to the pants.

Kyuu Eturautti / Creative Commons Zero

It was really hilarious trying to fit Dalin in to a car with the costume on… She was half sitting half lying in the backseat and barking directions for  the driver.

Dalin made some really weird acquaintances while wearing that costume. Even though the costume wasn’t a stereotypical furry costume and more like realistic looking creature, surprisingly many people wearing furry costume came up to her with such familiarity and kindness that it was kind of weird. Not to offend any of these people, but Dalin is too dedicated to regular cosplay and isn’t going to join to furry-clan, even though the furry camps sounds fun. They put up a “wanted poster” for her on the wall. (Or so we think, considering the situation where we were.) Unfortunately Dalin’s emotional level for another human beings is somewhere below worms, so flirting with her is a final boss battle level stuff.

Dalin also made it to a cosplay music video and she’s really hyped about that. You can check that here;

Now when Dalin is partially done with the wolf costume, it’s time to think about our next bigger and more important project. You dear followers probably want to know what it is, but we are going to keep it in secret until the time is right. The only thing we are going to tell you right now is that is going to be EPIC!!

Ps. Thanks to everyone that commented and took a picture of Dalins costume, she's still a bit hyped about the response it got.


-D&E

KARJALANPAISTI

Well hello fellow cosplayers, it's Ennah here!

Desucon Frostbite 2014 is sadly over. I saw many of my dear friends, met cool new people and had an overall blast weekend. It had been over a year from a last 'real' convention  experience, since my whole Tracon was spend doing WCS-stuff.

I was going to do the major animal hybrid-costume project we had going on with Dalin, but decided that it might be wiser to do that one later when I have more time to do it. Better to do it in peace than hurry, right? I will be doing the goat-costume next summer!

I got Nintendo 3DS for Christmas present from my lovely parents. The first thing I did, as a hardcore Pokemón kid, was buying the new Pokemon Y.  I got so obsessed with it that I finished the game in four days. I have always wanted to cosplay someone from Pokemón, and I really liked one of the Elite Four trainers outfit. I'm talking about Drasna, who is a dragon-type trainer.

Drasna from Pokemon X and Y

I thought her bracelets and other accessories would be fun to do. I haven't really done much stuff like that, and my 3D perception is definitely not the best, so I thought this would bring me some challenge. I am more comfortable working with fabric, but getting away from my safe zone has always been one of the things that motivate me as a cosplayer, because you really can't learn too much.

I started of doing the shirt, which was ridiculously easy. The skirt was a bit of a challenge, but the main challenge was to find the right shade for the fabrics. For the shirt, I had to have a bit of elastane there to give it the right look, but for the skirt, the same material wasn't right. Finally I found this velvet fabric, which wrong side was the right color and shade. For the more reddish brown I used linen.

Most interesting part was definitely making the shoes. I bought some second hand shoes from flea market and started to build stuff around it. I was surprised how easy it really was! You can almost make anything with a creative mind, masking tape, newspaper, glue and wall filler. It might sound that I'm using weird stuff for making these things, but they were durable enough for me. I really don't watch much cosplay tutorials, so the stuff I'm using comes from what little experience I have.

Making the shoes.

I really enjoyed making these shoes, and I'm pretty happy how they turned out. The only damage I really had was on the heels. Walking for one day in the heels was maybe bit too much, as small pieces of filler broke off at the bottom of the heel. Oh well, nothing that I can't fix later.

Shoes with the first coat of paint and the neck pieces

I did the bracelets and the other pieces with the same technique as the shoes, doing the shape in cardboard, gluing newspaper and mask tape around it, and finally covering the whole thing with thick layer of wood filler. I was a bit sad because my usual wood filler ran out, and I had to get another brand, which wasn't as good as my normal one. As it dried up, the filler started to crack, and I had to do many layers of it before I could even think of sanding it. One thing I found out though, was that as the filler dried up, it was more durable than my usual filler. 

Bracelet pieces

Sanding all the pieces was hell, because I had to do it inside my house. It's been really cold here in Finland, and sanding outside wasn't an option. It definitely isn't healthy to do that, but a girl's gotta do what a girl's gotta do. I had to vacuum my whole room every time I stopped sanding something. 

Bracelets

I had so much trouble with my wig for this cosplay. I bought one from eBay, and found out that they hadn't even had sended it month later. Luckily Dalin was in New York with her class, and she bought me one there. I really can't believe my luck and thank her enough for getting me the wig I needed. 

All and all, I'm pretty happy with the outcome. I've got more confidence in my abilities and even though there are always imperfections (like the wrong order of pearls in the neckpiece -__-), I do think that in this cosplay, the good things override the bad parts. 

Kyuu Eturautti / Creative Commons Zero

MEHUJÄÄ

Oh damn, Frostbite is coming and fast!! 

We started to plan our Hakkenden cosplays, but Dalin called quits for it. She realized she couldn’t fit out of her apartments door with the costume. In case if you’re wondering what the hell did she planned on making if it couldn’t fit out of the door; well, look down to last post. See that huge black fur ball? Yes, that one. That’s the one she was planning on making. That's the one that she will make when her doors give in!

So now about the other costume Dalin has in store for Frostbite!

*

Last year when I was studying in Holland, I visited Elfia Fantasy Fair -event in Haarzuilens. There were some incredibly awesome and gorgeous costumes and the whole area of kasteel de Haar was really magical place. If you are ever planning to go and visit some other European events I really recommend going there. Couple costumes caught my eye and I really wanted to try and make something similar myself.

These two little furry cuties are my inspiration for Frostbite. I proposed the idea for Ennah and she was excited about the costumes. I’m not 100% sure, but I think these costumes that I saw there were made by ClockworkCreature. 

I’m designing a wolf hybrid costume and trying to make it as realistic looking as I possibly can. Considering the other ,and the only, one with an unhuman anatomy structure was Cherubimon cosplay, and that was an easy job.  I have most of the materials ready and the next step would be patterns, planning and sculpturing the wolfish body shape. Ennah wanted to make a sheep costume and our third companion “S” is making a dragon hybrid costume. So little time, so much work.

Anyways, I started to make my wolf costume about two weeks ago. I’ll show you some pictures and tell a little bit what I did.

I’m not so good at writing tutorials or what you should do and how, but you probably get the gist of what I am doing here! If there are some parts you want more details put us some messages!

After many sketches and planning I started to build the head out of chicken wire. When the head was cut and molded to the shape I wanted the next phase was to cover it inside out with paper mache. I used the same technique with Mitsuhides armor parts so I have already written the detailed process of this technique. The reason why I use this instead of worbla or some other plastics is that this is the cheaper method.

So, when the head was covered and still wet it weighted ridiculously, but when the paper mache dried up it got lighter. The most essential part is to keep it in the right position when it dries. It’s pain in the ass to try and break it and mold back after the paper mache is dry. It’s like playing surgery and your patient broke their jaw and you as a surgeon need to break it even more to rearrange it back to it original shape so it heals properly. I had to do this couple of times because I wasn’t satisfied of how some parts just wouldn’t work. Like the jaw. Especially the joint part which holds the jaw connected to the head and allows it to move up and down was a pain to get on the right place. 

After that was done, tested and working I sculptured the nose by using clay. This was easy part with the help of some reference pictures of wolfs. The teeth’s are made out of Fimo clay (or Cernit clay, same thing).

I also made the lips and gums from hot glue. Yes, that was the most brilliant idea I had that actually worked. After playing couple of hours dentist with gluing the teeth’s on their right places I was ready to paint.

When everything was painted the next phase was to cover the whole thing with fur. Cutting the fake fur is a nightmare. There’s fur and hairs everywhere in my apartment and I don’t even bother to vacuum anymore because it would be on the same condition the next day. Oh, how badly I would like to have another room as a work space.

The horns were molded from chicken wire and tinfoil and covered with paper mache to get the structure and to harden it. (Yes, I’m too broke and stingy to even use worbla to make the horns.) Also I destroyed one silver-white wig for this project to get fabulous hair for my hybrid wolf creature.

The eyes were interesting to make. I bought this clear resin from Paperilohikäärme-shop in Tampere. It’s really fantastic material and I was excited to try it out. To put it simply, it’s two liquid components that you mix 1:1. I poured it on these molds and let it dry and harden about three days before smashing them out of their molds. And I really mean smashing. They were so difficult to get out that I had to hit them with hammer and break the mold around them. The resin took this considerably well and didn’t break no matter how much I had to hit them. The surface was quite dim and wasn’t as see-through as I wanted, so I mixed a bit more resin and with paintbrush added a thin layer of resin on the surface. After it hardened it cleared the whole piece and was like glass.

My first idea was to paint on paper the eye and then cut and glue it to the resin eye. I tried this and it didn’t bring the color and the essence of an eye as clearly as I would have liked. So, I painted it straight to the resin eye with acrylics. This came up really well and now the eyes are just perfect ;DD

I have really tight schedule with this project. We are leaving to New York with my class on February and we are coming back on Friday 14^th morning. Yeah, cutting close with Desucon Frostbite. Good thing I live in Lahti so I just need to come straight from the airport and leave the stuff home, change clothes and walk to Sibeliustalo!!  I will be wearing this wolf costume on Saturday, because I’m probably too tired on Friday to even think about putting something as complex as this on me.

See you at Frostbite!!!
-D

PORONKÄRISTYS

It's Dalin time !! Hi again.

I'll put all my earlier cosplays which I haven't yet mentioned in this one post. This time there's also one extra person besides me in the projects who I'm going to introduce to you.

I have already posted some works from 2010, but there are also some even older projects from 2009 when we made together with Ennah some custom-made cosplays from Haruhi Suzumiya no Yuutsu and some OC projects. One of these OC-like projects was my Marry Poppins steampunk version for Tracon 5.

Enough of those let's move on to more recent ones.

At Animecon 2011 in Turku I cosplayed Hannah from Kuroshitsuji 2. This was really stressful cosplay. Finding the right fabrics and shoes for this cosplay was almost impossible, and I almost couldn't finish it in time. I had to sew some parts like hooks and buttons in the car while we were driving to Turku.

Ennah didn't have a costume this time because she did a Rozalin cosplay costume for one of our friend.

Hannah Anafeloz - Kuroshitsuji 2

At Tracon 2011 we did a small group cosplay from Star Wars series. So at this point let me introduce you to my little brother! I'm not gonna tell you his name without his permission (or he will try to kill me when I sleep) so lets just call him "T".

Adi Gallia - Star Wars

Anakin Skywalker - Star Wars

This was T's first time in any cosplay event and first time cosplaying as some character. He was 11 years old at that time and highly influenced by my obsession towards anime, manga and cosplay, so he wanted to come with us and see what it was like.

See, this is why I shouldn't get kids. You never know how badly I could manage to raise them. Well anygays.

Finding the fabrics for these was also one kind of a hunting trip. I especially wanted that all the fabrics were made from natural materials. As in cotton and linen mainly, but not this plain awful bedsheet cotton material. I tried to search some good wool fabrics also, but that was even more frustrating.  The boots were a lucky find from flea markets.

The light saber that T has in the picture isn't like the one Anakin has in the movies. T got that as a Christmas present, and we approved that he could take it with him.

After this he was really exited about cosplaying and wanted to come with us to next cosplay event, which was next year Desucon in Lahti.

Hitsugaya Toushiro and Matsumoto Rangiku - Bleach

In Desucon 2012, T was also with us. I made a Bleach cosplays for both of us and this was the first time I made katana swords. It was surprisingly easy after finding a good tutorial from internet, even thought I could have made them more properly. The painting on them was little bit off, but I was kinda pleased with the shape.

It's amazing how every time when I start a new cosplay project my whole apartment just transforms into a one big and chaotic work studio for couple of weeks.

----

We were at Tracon 2012, but because my school had just started again I didn't have time or money to make any new cosplays for that event.

Well then there's Desucon Frostbite 2012 and 2013 ....and on those both times I was in Holland. On the fist time I was just visiting my friend there and unfortunately we got really cheap flights on those days so I decided that okay, we'll go next year then. Oooh, how wrong was I. The next year I was on Holland again, but this time because of my student exchange program. Also because I was there I missed the summer Desucon.

I have made a promise that I will be going to Desucon Frostbite 2014 no matter what !! There was already a one close call when I got informed that we will be going to New York in February as a studying trip with my class. The trip is only partially on the same week as Frostbite, because I insisted that the we need to get back in Finland before 14.2.

...oh good lord, I'm such a dork. To insist moving a trip to New York because I want to play dress up and go out and take pictures of others who play dress up.

Oh, I decided to give you a hint on what I'm planning to do for Desucon Frostbite 2014.

- D

KERROSKIISSELI

Yo, Yo, Yo... HEY MAN !! It's Dalin again.

I'll continue with my past cosplay projects and next one is from our Alice in Wonderland project. As Ennah earlier mentioned we had a cosplay group project in Desucon 2010. The characters were from the original series, but the costumes were designed by me and Ennah.

(C) Hevimankeli @ deviantART

The Queen of Hearts costume was actually my thesis project in my last year of vocational school in Hyvinkää. There are some small steampunkish elements visible on some props and accessories. I was really into steampunk at that time so I insisted that we should use it on this project.

It was really fun making this costume. It wasn't a 100% cosplay, but close enough. Designing the costume was a tricky part because the design changed like 10 times during the process. I wanted to bring out the personality of Queen of Hearts; temperamental, pompous, cruel and arrogant.

Somehow I can identify with this character (which is probably a bad thing...) so designing the costume and being the character while wearing the costume was really easy. I actually made a lot of research about the book and all the adaptions so I knew how the characters acted and their habits which helped a lot while designing the costumes with Ennah's help.

Aamuposti - Saturday 5. June 2010

I made it to the local news paper with this thing. It was during my entrance exams in Lahti when I got a phone call and they wanted to interview me about my thesis work. They also interviewed a few others from my class.

The greatest memory from Desucon 2010 while wearing this costume was when a two younger girls came to me and just stared a few minutes without saying anything. When they decided to speak they just blurted out to me "did you know that you have a really big boobs..." I was kinda lost at words on that moment and just started to laugh. Thank you for that, whoever you two perverted girls were.

- D